Vadelmasta aromikkaita marjoja ja yrttiteetä

Vadelma on 60-150cm korkea kaksivuotinen kasvi, josta voidaan käyttää lehdet teeaineksena sekä marjat. Vadelman varsi on piikikäs. Lehdet ovat 3-5 lehdykkäisiä, alapuolelta hopeanvaaleita ja huopakarvaisia. Hedelmä on punainen kerrannaisluumarja. Toisen vuoden versoista kerätään lehdet alkukesällä ennen kukintaa, ensimmäisen vuoden versoista lehtiä voi kerätä myös myöhemmin. Ensimmäisen vuoden versoon tulee vain lehtiä. Toisen vuoden verso kasvattaa lehdet heti keväällä sekä valmistautuu kukintaan. Kukat ja myöhemmin marjat tulevat toisen vuoden versoihin. Yleensä vadelmapuskassa on eri-ikäisiä vadelmanversoja. Vadelmaa kasvaa yleisesti Suomessa  Oulun-Kajaanin leveydelle saakka, pohjoisemmassa vadelma on harvinaisempi. Hyviä vadelmapaikkoja ovat ojien ja peltojen reunat sekä tuoreiden hakkuuaukkojen reunat. Hakkuun jälkeen vadelma valloittaa nopeasti kasvupaikan. Vadelma kasvaa paikalla niin pitkään, kun se saa riittävästi valoa.  

Vadelman 2. vuoden verso keväällä

Vadelman marjat kypsyvät kasvupaikasta riippuen heinäkuun puolessa välissä. Vadelman marjat kypsyvät eri aikaan, hyvän vatukon löydyttyä siellä voi uudestaan kerätä viikon kuluttua.

Vadelman kerrannaisluumarja

Vadelman lehdet ovat hiostettuna erinomainen teeaines. Vadelman lehdet kerätään kuivana, mukaan otetaan mahdollisimman vähän varsiainesta. Keruun jälkeen lehdet voivat nuupahtaa muutama tunti huoneenlämmössä. Hiostaminen tehdään kotioloissa niin, että lehtiainesta murskataan kevyesti, esim. kaulimen avulla tai käsissä hiertämällä tai pastakone. Murskaamisen avulla rikotaan kevyesti kasviainesta, kunnes soluneste kostuttaa kasviaineksen tasaisesti. Tämä on hiostuksen tärkein  vaihe.  Tämän jälkeen murskattu kasviaines sullotaan ilmavasti lasipurkkiin. Purkki suljetaan löysästi. Purkki säilytetään lämpimässä (40-50°C) paikassa, esim. kuivurissa tai uunissa. Hiostusta jatketaan, kunnes lehdet ovat muuttuneet ruskehtaviksi ja aromikkaiksi. Aikaa tähän menee tunneista vuorokauteen, riippuen hiertämisen onnistumisesta, hiostuslämpötilasta ja entsyymien hapensaannista. Hiostuksen jälkeen lehtiaines puretaan pois purkista ja levitetään ilmavasti kuivumaan. Kuivaus tapahtuu nopeasti, esim. kuivurissa. Onnistuessaan hiostamalla saadaan yrttien aromit esiin. Epäonnistuessaan hiostaminen tuottaa homehtunutta kompostikamaa. Kuivattu teeaines säilytetään aromitiiviissä purkissa.

Tässä vielä hiostuksen työvaiheet lyhyesti:

1. Anna yrttien nuupahtaa pari tuntia huoneenlämmössä. 
2. Murskaa lehtiainesta, kunnes se on kauttaaltaan kostunut. 
3. Sullo murskattu teeaines ilmavasti purkkiin. 
4. Hiosta teeainesta 40-50°C lämpötilassa kuivurissa yön yli. 
5. Hiostuksen jälkeen kuivaa teeaines nopeasti. 
6. Säilytä teeaines aromitiiviissä purkissa. 

Hiostetussa vadelmanlehdessä on hieno aromi!

Hiostamalla saadaan aromiaineet esille myös monista muista yrteistä, esim. ahomansikka, lillukka, mesimarja, pihlaja, omena, maitohorsma ja mesiangervo. Tiesitkö, että normaali musta tee tehdään hiostamalla. Hiostamisen avulla teeainekseen syntyy uusia aromiaineita ja kitkeriä parkkiaineita hajoaa.

Vadelmanlehden hoitavat vaikutukset

• vahvistaa naisten lantion seudun elimiä
• vahvistaa kohtua synnytykseen ja ehkäisee keskenmenoja (ei 3 ensimmäisen raskauskuukauden aikana)
• ruusuheimon supistava kasvi - toimii ainoastaan paikallisesti ulkoisesti (tulehduspaikan päällä) tai sisäisesti (vaikuttaa koko ruoansulatuskanavan pituudella) 
• antikoliiniesteraasi-, antioksidanttinen ja verenkiertoa parantava vaikutus
• vadelman lehtien parkkiaineet supistavat ruuansulatuskanavan limakalvoja
• vaikuttaa hiostavasti ja lievästi virtsaneritystä lisäävästi
• vadelman lehtien sisältämä fragariini-yhdiste stimuloi ja rauhoittaa kohdun lihaksia

Eli vadelmanlehtiteetä erityisesti naisille ja raskaana oleville 4. raskauskuukaudesta lähtien vahvistamaan kohtua ja ehkäisemään keskenmenoja. Tulehdusta lievittävien ominaisuuksiensa vuoksi vadelmanlehtiteetä voi käyttää myös erilaisiin vatsavaivoihin. Ulkoisesti vadelmanlehtiteetä voi käyttää supistavana kasvovetenä rauhoittamaan ärtynyttä ihoa.

Vadelman vaikuttavat aineet

Vadelman marjat sisältävät antosyanideja, ellagitanniineja, flavonoleja (kversetiini ja kampferoli), katekiinia ja fenolisia happoja; askorbiinihappoa, beeta-karoteenia, klorogeenihappoa, glutationia ja alfa-tokoferolia; rautasitraattia sekä rauta-, kalium- ja kalsiumsuoloja, omena-ja viinihappoa. Vadelman lehdet sisältävät rautasitraattia, pektiiniä, omenahappoa, kalsiumkloridia, kaliumkloridia, kaliumsulfaattia ja fragriini -alkaloidia, joka vaikuttaa kohtuun ja munasarjoihin.

Lue lisää:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/vadelma
http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/luonnonmarjat/vadelma/
http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/luonnonyrtit/vadelma/