Vihreä villiyrttikastike vuohenputkesta

Vihreä villiyrttikastike soveltuu moneen käyttöön - leivän päälle, paistetun kalan seuralaiseksi tai vaikka dippikastikkeeksi. Tämä resepti on hyvin helppo ja sopii monelle eri villiyrtille. Tämän satsin tein vuohenputkesta, joka on parhaimmillaan juuri nyt. 

Vihreä villiyrttikastike

Vihreä villiyrttikastike

1 litra tuoreita vuohenputken versoja

1 valkosipulinkynsi

5 rkl majoneesia

0,5 tl yrttisuolaa

ripaus pippurisekoitusta 

Mene pihalle ja kerää astiaan vuohenputken versoja. Ei haittaa, vaikka mukaan poimisi myös muita villiyrttejä, esim. voikukanlehti, poimulehti, siankärsämön verso sopivat hyvin tähän mukaan. Huuhtele yrtit huolellisesti viileässä vedessä. Valuta enimmät vedet pois siivilässä. Surauta villiyrtit ja valkosipulinkynsi pieniksi tehosekoittimella. Tämän jälkeen sekoita joukkoon mausteet ja majoneesi. Sekoita. Vihreä yrttikastike on valmista tarjottavaksi. Ennen tarjoamista yrttikastike voi viilentyä jääkaapissa. Tämän yrttikastikkeen säilyvyys on rajallinen, koska valmistukseen on käytetty tuoreita villiyrttejä. 

Villiyrttien satotilanne 13.5.2017

Kovin on kevät myöhässä koko Suomessa. Mikkelissä on jo ensimmäisiä vihreitä alkuja jo näkyvissä - kyllä se kevät etenee koleasta kelistä huolimatta. Mikkeli kuuluu III-vyöhykkeeseen, eli havaintoja voi verrata tähän samaan vyöhykkeeseen. Yleensä Mikkelissä kasvukausi on pari viikkoa Helsinkiä jäljessä. Tämä kevät on ollut harvinaisen kolea myös Helsingissä, siellä en ole päässyt vielä puskiin kurkkaamaan :)

Pikainen pyörähdys pihamaalla tuottaa seuraavan lajilistan hyödynnettävistä villiyrteistä: vuohenputki, nokkonen, maitohorsma, poimulehti, voikukka ja mesiangervo. Koivunmahlan valutus jatkuu lehdentuloon asti. Vuohenputkea pystyy jo hyvin poimimaan. Maitohorsman ensimmäiset versot pilkistävät jo (voi käyttää heti, kun ovat pinnalla, 10cm verso riittää). Nokkonen nostaa ensimmäisiä versojaan, voi käyttää jos haluaa, myöhemminkin ehtii hyvin. Poimulehti kasvattaa jo ensimmäisiä pieniä lehtiä, voi nyppiä mukaan jos kohdalle sattuu. Mesiangervolla on ensimmäiset punertavat versot näkyvissä, yleensä mesiangervoa käytetään vasta myöhemmin (kukkia, lehtiä). Voikukka näyttää kasvattaneen hyvin kitukasvuisen lehtiruusukkeen silkalla sisullansa: voi käyttää, mutta aika rupusia vielä lehdet vielä ovat. Siankärsämö kasvattaa myös ensimmäisiä versoja: voi käyttää lehtiä heti kun niitä on näkyvissä. Lajitunnistuksen esimerkkinä vieressä oli myös pietaryrtti, joka näyttää hyvin samalta siankärsämön kanssa. Kasvien kevättunnistus vaatii harjaantunutta silmää, koska kasvista on näkyvissä vain lehti, ja sekin usein hyvin vajavaisesti kehittynyt. Kasveja on helpompi opiskella, kun koko kasvi ja mahdollinen kukka/kukinto on täysin kehittynyt eli keskikesällä.      

Vuohenputki on minun henkilökohtainen suosikki - ja varma kevään merkki. Yleensä ensimmäiset vuohenputken versot ilmestyvät välittömästi lumen sulamisen jälkeen, samaan aikaan ensimmäisten krookusten kanssa. Vuohenputki on aivan ensimmäinen villiyrtti joka vuosi. Vuohenputkea olen syönyt lähes päivittäin jo kolmen viikon ajan. Kylmät kelit ovat pitäneet vuohenputken kasvun maltillisena, kasvusto ei ole riehaantunut vielä hillittömään kasvuun. Aamuisin on ollut välillä liian kylmää yrttien poimimiseen, mutta hyvin kasvit ovat kestäneet pakkasta.  

Vuohenputki (Aegopodium podagraria) 13.5.2017, Mikkeli.

Poimulehti (Alchemilla spp.) 13.5.2017

Poimulehdellä kuvassa alimmat ja isoimmat lehdet ovat talvehtineita lehtiä. Uudet lehdet kasvavat lehtiruusukkeesta keskeltä. Poimulehtiä voi käyttää heti, kun ne ovat puhjenneet. Kovin ovat pieniä vielä, mutta mukaan ovat lähteneet. 

Nokkonen (Urtica dioica) 13.5.2017 Mikkeli

Hyvin pieniä nokkosen alkuja on jo näkyvissä. Voi käyttää, jos haluaa, mutta mikään kiire ei vielä ole. Yleensä käytän nokkosta, kun se on kasvanut isommaksi. 

Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) 13.5.2017 Mikkeli

Pietaryrtti muistuttaa siankärsämöä, mutta lehdet ovat suurempia. Yleensä pietaryrtissä on näkyvissä edellisen vuoden kukinto, josta kasvi on helppo tunnistaa.

Siankärsämö (Achillea millefolium) 13.5.2017 Mikkeli

Tässä siankärsämön varhaista kasvustoa, lehdet ovat hyvin tunnistettavissa. Myös siankärsämössä edellisen vuoden ruskea kukkavana voi olla pystyssä (jos joku ei ole kukkaa kerännyt teeainekseksi). Siankärsämön versoja voi käyttää salaattina muiden villiyrttien seassa haluamallaan tavalla.

Maitohorsma (Epilobium angustifolium) 13.5.2017 Mikkeli

Ensimmäiset maitohorsman versot jo pilkistävät! Versot voivat olla punertavia, muuttuvat myöhemmin vihreiksi. Nämä ovat kohta valmiita poimittaviksi ja nautittaviksi varhaisena parsana.

Maitohorsma (Epilobium angustifolium) 13.5.2017 Mikkeli

Tässä on toinen esimerkki maitohorsman verson ruusukkeesta, on se nätti! Huomaa, että tämä verso on jo hieman saanut vihreää väriä varteensa. Opettele erottamaan näköislajeista, joita ovat sarjakeltano, terttualpi ja ranta-alpi. Omilla paikoilla ranta-alpi kasvaa aivan samoilla paikoilla maitohorsman kanssa. Pienenä kasveja on aika hankala erottaa toisistaa (maitohorsmalla on lehtien kiinnittyminen varteen kierteinen).

Voikukka (Taraxacum spp.) 13.5.2017 Mikkeli

Voikukka on nyt tässä kasvuvaiheessa. Näyttäisi kovasti siltä, että lehdet ovat kasvaneet tänä keväänä kituen. Itse odottaisin vielä parempaa satoa. Ja löytyyhän hyvässä kasvussa olevia voikukkia ihan kukkimassa jossain aurinkoisella seinänvierustalla, on niitä jo näkynyt.

Mesiangervo (Filipendula ulmaria) 13.5.2017 Mikkeli

Mesiangervon ensimmäisiä versoja on jo näkyvissä, nämakin ovat ensiväriltään punaisia. Mesiangervo on helppo tunnistaa lehden muodosta ja aromaattisesta tuoksusta. Mesiangervon keräämisellä ei ole mitään kiirettä. Mutta tiedoksi vaan, että löytyy jo tätäkin kasvia!

Päivän pannu - villiyrttejä ja kvinoaa

Päivän villiyrttejä kipossa

Pihalta keräsin litran satsin sekalaisia villiyrttejä - vuohenputkea, nokkosta, voikukkaa ja siankärsämöä. Huuhtelun jälkeen villiyrtit ovat valmiita päivän pannuun. Yleensä huuhtelen nämä pannulle menevät ryydit, koska aina niissä on mukana vaihteleva määrä roskaa, multaa ja ötököitä.  

Villiyrttejä ja kvinoaa

Villiyrttejä ja kvinoaa

1 l kauden villiyrttejä
1 rkl öljyä
2 dl vettä
1 dl kvinoaa
ripaus suolaa
pippurisekoitusta myllystä

Kerää kauden villiyrttejä 1 litra. Huuhtele lävikössä juoksevan veden alla. Anna valua hetken. Pilko yrttejä hieman pienemmiksi saksilla. Lisää öljy ja yrttisilppu pannulle. Paista noin 5 minuuttia. mausta pippurisekoituksella ja suolalla. Käteviä ovat pippurimyllyt, jossa sekoitus suolaa ja erilaisia pippureita.

Valmista kvinoa valmiiksi ohjeen mukaan. Ensin huuhtele hyvin siivilässä kuuman veden alla. Keitä vesi, mausta suolalla ja lisää kvinoa kiehuvaan veteen. Keitä 15 min. Lisää keitetty kvinoa kypsennettyjen yrttien sekaan tai päinvastoin.

Maitohorsma, pientareiden monikäyttöinen väriläiskä

Maitohorsma kasvaa yleisenä avoimilla paikoilla ja teiden varsilla koko maassa. 

Maitohorsma (Epilobium angustifolium) on 50-100cm korkea monivuotinen ruoho, joka kasvaa avoimilla paikoilla ja teiden varsilla koko maassa. Maitohorsmasta ravinnoksi voit käyttää nuoret versot, lehdet ja kukat. Nuoria maitohorsman versoja voi kerätä heti niiden putkahdettua toukokuussa. Lehtien paras keräysaika on kesä-heinäkuussa ennen kukintaa. 

Nuoria maitohorsman versoja voi käyttää parsan tapaan keväisenä villikasviksena. Kevyt kiehautus tai paisto pannulla öljyssä, mausteeksi suolaa, pippuria ja loraus sitruunamehua ja ei kun ääntä kohti. 

Maitohorsman nuoria versoja

Maitohorsman lehtiä voi käyttää myös villivihanneksena kevyesti kypsennettynä. Kukat ja nuoret lehdet voi käyttää tuoreena salaatissa. Perinteisesti maitohorsman lehdistä on tehty teetä - hyvän aromin saat horsmateehen hiostamalla. Myös kukkia voit kuivata teeksi. Maitohorsman lehdet kerätään kesä-heinäkuun vaihteessa ennen kukintaa. Lehtiä on nopea kerätä riipimällä lehdet varresta ylhäältä alaspäin. Muista kerätessä varmistua, että paikka on puhdas - tien vieressä kasvit ovat pölyisiä. Arvioi myös kasvien kunto silmämääräisesti, että kasvit ovat terveitä eikä niissä ole tuhoeläimiä. Kukinnan aikaan ota huomioon, että maitohorsma on tärkeä mesikasvi mehiläisille ja pörriäisiä saattaa olla meden keruulla kanssasi samoilla apajilla.

Maitohorsman näköislajeja ovat sarjakeltano (Hieracium umrellatum) (lehdet harvahampaiset, kukat keltaiset), terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) ja ranta-alpi (Lysimachia vulgaris). Nämä kaikki ovat keltakukkaisia, mutta lehtien muoto muistuttaa maitohorsmaa. 

Hiostamalla maitohorsman lehtiin saadaan uusia aromiaineita ja samalla kitkerät parkkiaineet hajoavat. Hiostamalla voit tehdä hienoaromisia teeaineksia myös muista villiyrteistä - vadelman lehdistä, ahomansikan lehdistä ja lillukan lehdistä.

Teeainesten hiostaminen

1. Anna kerättyjen lehtien nahistua muutama tunti keräämisen jälkeen huoneenlämmössä. 
2. Murskaa lehtiä kaulimella tai käsien välissä niin, että lehdistä irtoava soluneste kostuttaa lehtimassan ja vapautuneet entsyymit alakavat toimia. Sullo lehdet lasipurkkiin (ei liian tiukkaan). Sulje purkki löysästi. 
3. Säilytä purkki lämpimässä paikassa (40-50°C), esim. ikkunalauta, kuivuri tai uuni, patteri, sauna valolta suojattuna. Jatka hiostusta, kunnes lehdet ovat muuttuneet ruskehtaviksi ja aromikkaiksi. 
4. Levitä hiostetut lehdet purkista kuivumaan esim. kuivuriin. 
5. Säilytä kuivatut teeainekset lasi- tai peltipurkissa kuivassa paikassa.
6. Hauduta yrttijuomaksi 1tl / 2 dl keitettyä vettä 10 min. Mausta hunajalla.     

Maitohorsman lehdissä (/100g) on C-vitamiinia 88 mg, karoteenia 22 RE, valkuaista 6,5 %, hiilihydraattia 2,9 %, kuitua 1,4 % ja kivennäisaineista kalsiumia, fosforia, natriumia, kaliumia, magnesiumia, kiparia, sinkkiä, rautaa, mangaania ja molybeenia, gallotanniineja, triterpeenihappoja, limaa, haihtuvia öljyjä ja flavonoideja. Maitohorsman versoissa (/100 g) on energiaa 17 kcal, valkuaista 0,2 %, rasvaa 0,3 %, hiilihydraattia 4 %, kuitua 0,9%, A-vitamiinia 4 RE ja kivennäisaineista  kalsiumia, fosforia, natriumia, magneesiumia, kuparia, sinkkiä, rautaa ja mangaania. Maitohorsman kukissa on n-nonakisaania, seryylialkoholia, kanerolia, sitosteroliglykosideja ja beeta-sitosterolia. 

Päivän villivihannespannu

Juuri nyt pannulle menee pihalta äsken nyppimäni villivihannessekoitus. Maitohorsmaa, vuohenputkea, nokkosta, voikukkaa, poimulehteä, siankärsämöä sekä mausteeksi nurmitädykettä. Huuhtelun jälkeen pannulle, kevyt paisto öljyssä, suolaa ja pippurisekoitusta. Siitä on päivän villivihannespannu tehty :) Nämä kaikki voisi nauttia myös villisalaattina. Teet vaan raikkaan salaatinkastikkeen öljystä, viinietikasta, suolasta ja pippurista, sekoitat ja heität salaatin päälle. Maitohorsmat mielelläni kypsentäisin, ne ovat sen verran paksumpia rakenteeltaan...  

Päivän villivihannekset kipossa - tunnistatko kaikki villiyrtit?

Tunnistatko nämä kaikki kasvit? Tässä villivihannekset lautasella helpommin tunnistettavina.

Päivän villivihannekset lautasella poseeraamassa tunnistusta varten. Löytyykö nyt tuttuja kasveja?

Tässä päivän villivihannekset lautasella helpommin tunnistettavina. Saanko esitellä - ylärivissä vasemmalta siankärsämö, maitohorsma, voikukka, vuohenputki, ja alarivissä poimulehti, nurmitädyke ja nokkonen.

Päivän villivihannespannu

Kerää kauden villivihanneksia 1 l. Huuhtele mullat pois ja valuta enimmät vedet pois. Voit pilkkoa villivihanneksia pienemmiksi vaikka saksilla. Voit jättää kasvit halutessasi kokonaisiksi, se helpottaa kasvien bongausta lautaselta. Kuumenna pannu, lisää 1 rkl oliiviöljyä (tai jotain muuta öljyä, tai voita). Paista villivihannekset kevyesti, noin 5 minuuttia. Mausta oman maun mukaan esim. suolalla ja pippurisekoituksella. Sitruunamehu antaa myös hyvän säväyksen villivihannespannulle.   

Vuohenputki - kevään ensimmänen villivihannes

Vuohenputki, Aegopodium podagraria 

Vuohenputken (Aegopodium podagraria) nuorta kasvustoa. Näistä kippoon poimisin vielä supussa olevat versot.  

Kun ensimmäiset krookukset avaavat nuppujaan, niin vuohenputki työntää versojaan maan pinnalle. Vuohenputken ensimmäiset versot ovat väriltään punertavia, niitä on vaikea erottaa talven jäljiltä vielä harmaasta maasta. Mutta kun huomaat ensimmäisen vuohenputken verson ja kyykistyt sen viereen, niin johan alkaa muitakin silmuja löytymään!

Vuohenputki on kevään ensimmäisiä villivihanneksia, jotka nousevat hyvin pian lumien sulamisen jälkeen maan pinnalle. Tämä kertoo siitä, että kasvilla on vahva juurakko, jonka voimin se aloittaa kevään kasvun. Vuohenputken juurakko kasvaa mattomaisena verkostona pinnan alla ja sen kitkeminen on hyvin haasteellista. 

Vuohenputken kevään ensimmäisiä versoja 11.4.2015 Mikkelissä. 

Vuohenputkesta käytetään nuoret, vielä nupussa olevat versot. Yleensä nämä versot ovat nousseet saman päivän aikana, illalla tai seuraavana päivänä nuppu aukeaa ja paljastaa vuohenputken lehtien muodon. Vuohenputken varressa on kolme pääruotia, joissa jokaisessa on kolme lehteä. Myöhemmin kasvin varttuessa vuohenputken versoihin tulee kitkerä maku. Vuohenputkesta käytetään nuoret versot, mutta myös varttuneempia versoja voi käyttää. Vuohenputken varttuneempia lehtiä voi käyttää kuivattuna esim. teeaineksena, viherjauheen aineksena tai mausteena.   

Vuohenputki kasvaa usein multavassa paikassa pihamaalla ja on hankalasti hävitettävä rikkakasvi. Voit hyödyntää tämän rikkakasvin käyttämällä sitä surutta kevään ensimmäisenä villivihanneksena! Vuohenputken versojen pääsatokausi kestää noin kuukauden lumien sulamisesta toukokuun loppuun. Kun vuohenputkikasvusto on kasvanut yli, voit niittää sen alas ja odottaa taas uutta satoa.  

Vuohenputki kuuluu sarjakukkaisiin, sen näköislaji on karhunputki (Angelica sylvestris). Vuohenputken saattaa helposti sekoittaa myös muihin sarjakukkaiskasveihin. Älä sekoita vuohenputkea myrkyllisiin myrkkykeisoon (Cicuta virosa), myrkkykatkoon (Conium maculatum) tai hukanputkeen (Aethusa cynapium)! Kerää vain varmasti tunnistamiasi villivihanneksia!

Vuohenputken kerättyjä versoja kipossa. 

Kerää vuohenputken versot keräysasiaan katkaisemalla verso kynnellä tai saksilla poikki. Muista kerätessäsi hygienia, kerätään puhtaalta paikalta puhtain käsin, eikä kerätä multaa mukaan! Keruupaikka vaikuttaa multaisuuteen, parasta olisi kerätä vanhasta sammaloituneesta nurmesta, se blokkaa multaa pois. Kerää yhtä lajia yhteen astiaan, on helppo poistaa kiposta pois "väärät" kasvit. Keräämisen jälkeen huuhtele versot hyvin, yleensä mukaan on tullut hiekkaa tai multaa, vaikka miten tarkasti poimii. Huuhtelun jälkeen vuohenputken versot ovat valmiita kokkausta varten. 

Yksikertainen ohje on paistaa huuhdellut vuohenputken versot paistinpannulla rasvassa muutama minuutti ja maustaa suolalla. Tämän vuohenputkipaistoksen voi käyttää villilisäkkeenä tai voileivän päällä. Vuohenputki silppua voi lisätä keittoihin, patoihin, piirakoihin, pitsan päälle jne. Erityisen hyvin vuohenputki toimii tomaattiruokien kanssa ja basilikan seurassa. Vuohenputken lehtiä voi myös kuivata tai pakastaa. 

Vuohenputken terveysvaikutuksia: 

• kihtiä, reumaa ja reumaattisia vaivoja hoidetaan vuohenputkiteellä, kylpyvesillä tai hauteena
• virtsaneritystä lisäävä ja auttaa virtsarakkovaivoihin
• helpottaa iskias- ja nivelkipuja
• hoitaa eturauhasta

Vuohenputken lehdissä (/100g kuivaa yrttiä) on kuiva-ainetta 15-19 %, sokeria 4,6-8,7 %, kivennäisaineita 1,3-1,9 %, C-vitamiinia 28-56 mg, valkuaisaineita 72-225 mg, rautaa, flavonoideja, klorogeenihappoa ja haihtuvaa öljyä. 

Vuohenputkimunakas

0,5 l vuohenputken versoja

3      kananmunaa

3 rkl vettä 

1 tlk yrttisuolaa

1 rkl oliiviöljyä

Huuhtele siivilässä juoksevan veden alla juuri kerätyt vuohenputken versot. Valuta vedet pois. Silppua saksilla vuohenputken versot pienemmäksi.   

Sekoita munakasseos. Riko munat kulhoon, vatkaa munat kevyesti. Lisää seokseen vesi. Sekoita. 

Lisää paistinpannulle oliiviöljy. Paista silputut vuohenputkenversot pannulla sekoittaen muutaman minuutin ajan. Mausta seos yrttisuolalla. 

Lisää munakasseos pannulle ja paista kypsäksi molemmilta puolilta.