Männystä löytyy apu moneen vaivaan

Mänty (Pinus sylvestris) on 10-30 m korkea ainavihanta leveälatvuksinen puu. Männyn neulaset sijaitsevat pareittain, ovat kierteisiä, 2-5 cm pitkiä ja jäykkiä. Männyn käpy on riippuva, halkaisijaltaan 3-7 cm. Siemen on siivellinen ja halkaisija 3-5 mm. Mänty kasvaa yleisesti koko maassa. Männynneulasia ja kerkkiä saa kerätä vain maanomistajan luvalla, ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Jokamiehenoikeuksien perusteella voi keratä maahan pudonneita käpyjä ja kaarnaa. Yrttinä männystä kerätään nuoret vuosikasvaimet eli kerkät vuosikasvun päätyttyä kesäkuun lopussa. Sopiva ajankohta vaihtelee keruupaikan sijainnin mukaan, Etelä-Suomessa aikaisemmin ja pohjoisemmassa Suomessa tätä myöhemmin. Männynkerkät kerätään saksilla 2-5 cm oksien päistä. Älä katkaise männyn latvaosan vuosikasvaimia, koska silloin puun kasvu häiriintyy. Männynkerkkien keräämistä on vaikeaa tehdä ilman, että vahingoittaa puuta. Jos pihallasi sattuu kasvamaan kääpiöivä mänty (vuorimänty tms.) voit vuosikasvaimia typistämällä hillitä kasvua, ja käyttää kerkät yrttinä. Männynkerkkiä kerätessäsi ota huomioon, että puu voi olla pihkainen ja sotkea vaatteet. Männystä voidaan rohdoksena hyödyntää kerkkien ja neulasten lisäksi myös pihkaa, nuoria käpyjä, kaarnaa, pettua (männyn jälsi) ja puutervaa (puuaineesta tislaamalla), pikiöljyä, männynhavuöljyä ja tärpättiöljyä. 

Käännökset: ruotsiksi tall, englanniksi Scotch pine tai Noeway pine, saksaksi Waldkiefer.
Rohdosnimi: kerkät Turiones pini ja Strobuli pini; mäntyöljy Pini aetheroleum, Pini sylvestris aetheroleum ja Pini pumiliunis aetheroleum; männynhavuöljy Pini sylvestris oleum; kävyt Pini coni; puhdistettu tärpätti Terebinthinae aetheroleum rectificatum; terva Pix liquida

Rohdoskäyttö

Männynkerkkiä käytetään rohdoksena yrttijuomana, höyryhengityksessä ja kylpyvedessä. Männynkerkät sisältävät paljon C-vitamiinia. Männynkerkkäjuomalla voi lievittää hengityselinten tulehduksia. Mäntyvalmisteiden ja kerkkien antiseptisten, lämmittävien ja viilentävien ominaisuuksien vuoksi niitä on käytetty kurkunpääntulehdukseen, keuhkoputkentulehdukseen, influenssaan, astmaan, yskään, angiinaan, nuhaan, reumatismiin, iskiakseen, kihtiin, hermosärkyihin sekä lievittämään hermostoperäistä uupumusta ja voimattomutta, puutos- ja rasitustiloihin, ruuansulatusvaivoihin.  Männyn neulaset sisältävät runsaasti haihtuvia öljyjä, jotka voivat pitkään nautittuina olla terveydelle haitallisia.

Männyn kaarnauute tai -keite vahvistaa puolustuskykyä. Männynkuoriuute (100g) sisältää kalsiumia 2,1mg, rautaa 0,05mg, mangaania 0,06mg, sinkkiä 0,02mg, puun rasvoja 32mg, proteiineja 37mg, hiilihydraatteja 20mg, E- ja C-vitamiinia. Rannikkomännyn (Pinus maritima) kaarnauutteen punaisesta antioksidantteja sisältävästä väriaineesta on kehitetty verenkiertoelimistöä vahvistava lääke. Suomessa siikaislainen Kari Herttua on kehittänyt männyn kuoriuutteesta vuoden 2003 luontaiselintarvikkeena palkitun Havupuu-uutejuoman.

Männyn kerkät, havut ja oksat: teetä, siirappia, hunajaa ja tinktuuraa; höyryhengitys, kurlausvesi, kylpyvesi, jalkakylpy.
Muut männyn osat: hierontaöljy, saippua, salva.
Männyn pihka: laastari,
Puhdistettu tärpättiöljy: yskänlääke, öljy, voide, emulsio, geeli, laastari, alkoholiuute, höyryhengitettävä aine
Tärpättiöljy: kolotuksiin, verenkiertohäiriöt, ihovaivat
Haihtuvat öljyt; kauneudenhoitotuotteet kuten vaahtokylvyt ja kylpysuola
Männynhavuöljy: kauneudenhoitotuotteissa, ruokien ja juomien mausteena
Terva: ihosairaudet, mauste

Saksan lääkelaitoksen komissio E:n mukaan männystä saatavia rohtoja voi käyttää seuraavasti:
Männynoksat ja haihtuvat öljyt: sisäisesti ja ulkoisesti vilustumiseen, yskään, keuhkoputkentulehdukseen, kuumeeseen, suun ja kurkun tulehduksiin, hermokipuihin, tulehdustaipumukseen
Haihtuvat öljyt: edellisen lisäksi reumatismiin
Puhdistettu tärpättiöljy: sisäisesti ja ulkoisesti yskään, keuhkoputkentulehdus, suun ja kurkun tulehdus ja reumatismi

Aromaterapia: liiallinen hikoilu, syyhy, kipukohtiin, niveltulehdus, lihassärky, hermosärky, huono verenkierto, reumatismi, kurkku- ja keuhkoputkentulehdus, astma, yskä, vilustuminen, poskiontelontulehdus, virtsatietulehdus, väsymys, uupumus, stressi, toipilaille

Bachin kukkaterapia: huonoon itsetuntoon ja syyllisyydentunteen lievittämiseen

Homeopatia: krooninen reumatismi ja nokkosihottuma, nilkan heikkoihin nivelsiteisiin, hengitystietulehdukset, vanhojen miesten virtsatietulehdukset

Vaikutus

Männystä saatavilla aineilla on seuraavia vaikutuksia: irrottaa limaa, lisää virtsaneritystä, vähentää turvotusta ja lisää hikoilua, vähentää liiallista hikoilua, stimuloi lisämunuaisen kuorta, verenkiertoa ja hermostoa, ehkäisee virusten, bakteerien ja mikrobien kasvua, vaikuttaa tehokkaasti hengitysteiden toimintaan, lisää keuhkoputkien limakalvon värekarvojen toimintaa, laskee verenpainetta, lisää sapen eritystä, vähentää hermosärkyä, tappaa matoja, kiihottaa ääreisverenkiertoa, antireumaattinen ja karkottaa hyönteisiä.

Vaikuttavat aineet

Männyn neulaset ja kerkät: hartsi, haihtuva öljy eli tärpättiöljy (0,2-0,5%), joka sisältää α-pineeni, β-pineeni, δ-3-kareeni, dipenteeni, d-limoleeni, fellandreeni, karyofylleeni, kamatsuleeni, sitraali, γ-terpineeni, cis-β-okimeeni; kadineeni, borsyyliasetaatti, p-symeeni, kamfeeni, terpinoleeni, sabineeni, myrseeni, terpineoli, borneoli, T-kardinoli, T-muranoli, 1,8-sineoli, koniferosidiglykosidi, heterosidi, pinikriinikarvasaine, parkkiaineet, runsaasti C-vitamiinia (jopa 300mg / 100g havuja), E-vitamiinia ja karoteeni.
Männyn pihka: haihtuviä öljyjä kuten limoleeni, δ-kareeni, β-fellandreeni, α-pineeni, β-pineeni ja kamfeeni.
Männyn kuori: parkki- ja karvasaineita, n-nonakosaani, β-sitosteroli, tetrakosanoli, kampestriini, vanilliini-, ferula-, protokatekiini- ja parahydroksibentsoehappoja; voi-, valeriini-, kapriini-, isokapriini-, hartsi- ja rasvahappoja; kversitiini, mono- ja seskviterpeeni.
Raakatärpättiöljy: α-pineeni (39-87%), β-pineeni (jopa 27%), δ-3-kareeni (14-33%), limoleeni (6%) ja kamfeeni.
Puhdistettu tärpättiöljy: vähintään 90% pineenejä ja enintään 0,5% δ-3-kareenia

Varoitus

Suuri annos pihkaa voi aiheuttaa pahoinvointia, pyörrytystä, jopa kuoleman.
- voi aiheuttaa verenpaineen laskua
- suurina annoksina terva on myrkyllistä
- suuret annokset tärpättiä sisäisesti nautittuna vaurioittavat munuaisia ja keskushermostoa
- mäntyöljy ei sovi herkkäihoisille, iäkkäille tai lapsille, älä käytä jos on korkea verenpaine (nostaa verenpainetta), voi aiheuttaa hengenahdistusta
- mänty ja sen pihka ja hartsi voivat aiheuttaa ylherkkyysreaktioita ja limakalvoärsytystä allergisille
- männyn kerkät voivat ärsyttää herkkää vatsaa
- inhallaatiohoito voi olla liian vahvaa joillekin
- kylpyä ei suositella, jos on isoja ihovaurioita, akuutteja ihotauteja tai sydämen vajaatoimintaa
- mänty voi aiheuttaa siitepölyallergiaa

Reseptejä

Sami Tallbergin kirjasta Koivunmahlaa & Kaviaaria löytyy vanhanajan keppisopan resepti. Tämän perinteisen rohdon sanotaan suojaavan flunssalta sekä monelta muulta vaivalta. Vanhanajan yleislääke kaikkiin vaivoihin. Keppisopan resepti on lähtöisin Hirvensalmen Perinnepirtin Airi Rekilältä. Keitoksen sanotaan olevan antioksidanttinen ja antiseptinen.

Vanhanajan keppisoppaan tarvitaan männyn, katajan ja kuusenoksa. 

Keppisoppa

25 cm katajanoksa
25 cm kuusenoksa
25 cm männynoksa
5 l lähdevettä
1 rkl aurinkosuolaa tai puhdistamatonta merisuolaa

Huuhtele oksat luonnonvedellä tai kerää ne sateen jälkeen. Ota sopiva oksanpätkä, esim. sivuoksan latva oksasaksilla. Pilko oksat noin 10 cm:n pätkiksi. Keitä vesi ja suola. Kaada kuuma vesi oksien päälle, jolloin veteen liukenee hartseja ja antioksidantteja. Anna keppiveden seistä huoneenlämmössä kannen alla kaksi vuorokautta. Siirrä sitten kylmään jääkaappiin tai maakellariin viikoksi. Tämän jälkeen siivilöi soppa, pullota ja säilytä kylmässä. Nauti tarvittaessa kaikkiin vaivoihin 2 dl päivässä. Pullotettu keppisoppa säilyy kylmässä 2 viikkoa. Osan keppisopasta voit myös pakastaa.

Varoitus! Keppisoppaa ei tulisi nauttia raskaana olevien eikä hartsiallergisten. Myös munuaisongelmista kärsivien kannattaa olla varovaisia. Jos olet kuuselle, katajalle tai männylle tai mille tahansa niiden sisältämälle osalle allerginen, älä juo keppisoppaa.

Kirjallisuus:
Cederberg, Maarit. 2014. Aarteita Suomen luonnosta. Hyötykasveja apilasta vuohenputkeen. s. 68-71.
Farmakognosia. Farmaseuttinen biologia. 2000. Hiltunen, Raimo & Holm, Yvonne (toim.)
Moisio, Simo & Mäkinen, Yrjö & Tuominen, Marja & Vauras, Jukka. 2008. Luonnonyrttiopas. s. 34.
Piippo, Sinikka. 2003. Luonnon lääkeyrtit 2. Mieli ja hermosto. Hengitystiet. s. 240-243.
Piippo, Sinikka. 2005. Luonnonyrtit. Villivihannekset ja marjat. s. 84-86.

Havu-uute-juoman analyysitodistus: http://www.ravintorengas.fi/images/Hy-analyysitodistus.pdf



 

Kuusenkerkkäreseptejä

Kuusi (Picea abies) on yleisenä kasvava ainavihanta puu.

Kuusi (Picea abies) on yleisenä kasvava ainavihanta puu. Kuusen neulaset ovat yksittäin, särmikkäitä ja teräväkärkisiä. Kuusi kasvaa lähes koko maassa pohjoista Lappia lukuunottamatta. Kuusesta käytetään yrttinä nuoret vuosikasvaimet eli kerkät. Muista, että kuusen kerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan. Kerkkiä ei saa kerätä taimikosta, koska taimen kasvu häiriintyy.

Paras kuusenkerkkien keruuaika on keskikesä kerkkien kasvun pysähdyttyä, mutta ennen neulasten kovettumista. Yleensä tämä ajankohta riippuu sääoloista ja luonnollisesti ajoittuu eteläisessä Suomessa varhaisempaan ajankohtaan, kuin pohjoisessa. Etelä-Suomessa sopiva ajankohta on toukokuun lopussa, Keski-Suomessa kesäkuun alussa ja Pohjois-Suomessa kesäkuun puolessa välissä. Myös paikalliset kasvuolot vaikuttavat ajankohtaan - aurinkoisella paikalla kerkät kasvavat aikaisemmin kuin varjoisemmassa paikassa.

Paras kuusenkerkkien keruuaika on keskikesä kerkkien kasvun pysähdyttyä, mutta ennen neulasten kovettumista. 

Kerkät kerätään nyppäämällä vaaleammanvihreä vuosikasvain oksan kärjestä sormilla tai saksilla. Kerkät käytetään tuoreena tai ne voi pakastaa myöhempää käyttöä varten. Kerkät voi myös kuivata. Kuusenkerkiä voidaan käyttää siirappien, hillojen, makeisten ja juomien raaka-aineena.

Vaniljajäätelöa ja kuusenkerkkäsiirappia, nam!

Kuusenkerkkäsiirappi

Kuusenkerkkäsiirappi soveltuu mainiosti yskänsiirapiksi. Parhaimmillaan kuusenkerkkäsiirappi on lettujen ja vaniljajäätelön kanssa.

1,5 l kuusenkerkkiä
2 l vettä
2 kg sokeria
(mausteeksi voi laittaa vaniljasokeria 1 rkl tai 0,5 dl sitruunamehua)

Kerätyt kuusenkerkät huuhdellaan hyvin ja laitetaan isoon kattilaan, sillä keitos on herkkä kuohumaan sekoitettaessa. Kerkät painetaan tiiviisti kattilaan ja lisätään vettä sen verran, että kerkät peittyvät. Anna herkkien liota vedessä yön yli. Seuraavana päivänä keitä kerkkiä hiljalleen parituntia liotusvedessä 2 tuntia ja siivilöi kerkät pois. Mittaa kerkkäliemi takaisin kattilaan ja lisää joukkoon sokeria 0,5 kg litraa kohti. Keitä seosta 3-5 tuntia miedolla lämmöllä, kunnes liemi on tummaa ja siirappimaista. Sekoita keitosta muutaman kerran kiehumisen aikana ja pidä huolta, ettei siirappi kiehu kattilasta yli. Jossain keittämisen vaiheessa siirappi voi tehdä yllättäviä kuohahduksia. Purkita kuusenkerkkäsiirappi heti keittämisen jälkeen. Sopivan koostumuksen saaminen voi olla haasteellista, joskus siirapista voi tulla niin jäykkää, että purkista ulos saaminen voi olla haasteellista. Suosittelen purkitukseen pieniä purkkeja, joista lusikalla voi kaapia siirapin pois pohjaa myöten.

Kuusenkerkkälikööri

0,5 kg kuusenkerkkiä (1 osa)

0,5 litraa viinaa (1 osa)

0,5 kg sokeria (1 osa)

Lisää purkkiin kuusenkerkät ja kaada kirkasta viinaa päälle niin paljon, että kerkät peittyvät viinalla. Anna kerkkien uuttua viinassa 3 viikkoa. Tämän jälkeen siivilöi kerkät pois. Lisää sokeri ja sekoita pulloa päivittäin, kunnes sokeri on sulanut joukkoon. Sokerin voi myös keittää vahvaksi liuokseksi ja lisätä sen kuusenkerkkäuutteeseen. Voit myös tehdä kuusenkerkkäliköörin laittamalla kaikki ainekset yhteen purkkiin kerralla, esim. laittamalla kerkät ja sokeri kerroksittain purkkiin ja lopuksi kaataa viina päälle. Liköörin voi antaa tekeytyä kaikessa rauhassa ja siiviloidä juomaksi parhaaksi katsomallaan hetkellä, esim. joulun aikaan. 

Kuusenkerkkäviina

1 osa kuusenkerkkiä

1 osa viinaa

Huuhtele tuoreet kuusenkerkät. Laita ne purkkiin tai pulloon. Kaada viina päälle. Anna uuttua 4 viikkoa. Siivilöi kerkät pois. Juo metsäisenä snapsina. Ota lääkemitallinen yskään tai flunssaan. Voit käyttää myös flunssan torjuntaan lisäämällä lääkemitallisen / 1 rkl kuusenkerkkä viinaa kupilliseen kuumaa vettä ja hunajaa.   

Kuusenkerkkäeliksiiri

Kuusenkerkkäviinasta voit tehdä eliksiiriä lisäämällä joukkoon 0,5 osaa hunajaa tai sokeria. Mausteeksi voi lisätä mukaan vaniljasokeria tai/ja sitruunamehua. Kuusenkerkkäeliksiiriä voit nauttia metsäisenä snapsina tai flunssalääkkeen tapaan.

Kuusenkerkkä-Louhisaarenjuoma

4 l kuusenkerkkiä
5 l vettä
25 g sitruunahappoa
0,5 kg sokeria

Huuhtele kuusenkerkät. Voit käyttää juoman valmistukseen tuoreita tai pakastettuja kuusenkerkkiä. Lisää huuhdellut kerkät kattilaan. Lisää vesi ja anna kiehua 1-2 tuntia miedolla lämmöllä lempeästi kuplien. Anna jäähtyä hetken. Lisää joukkoon sitruunahappo. Peitä astia kannella ja anna seisoa yön yli (12 h). Seuraavana päivänä siivilöi juoma harsokankaan läpi. Lisää sokeri ja pullota. Juoma on valmista nautittavaksi. Voit laimentaa juomaa vedellä tai kivennäisvedellä.

Kuusenkerkkäsima

4 l kuusenkerkkiä
5 l vettä
2 sitruunaa
1 kg sokeria
1 tl hiivaa

Huuhtele kuusenkerkät. Lisää huuhdellut kerkät kattilaan. Lisää joukkoon viipaloidut sitruunat. Lisää vesi ja anna kiehua tunti miedolla lämmöllä lempeästi kuplien. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi ja siivilöi. Tämän jälkeen liuota hiiva pieneen tilkkaan vettä ja lisää juomaan. Peitä astia kannella ja anna käydä yön yli (12 h). Seuraavana päivänä pullota juoma ja säilytä 3 päivää viileässä ennen tarjoilua.

Pettu - hätäravinnosta terveystuotteeksi

Pettu on männyn jälsi- ja nilakerrosta, jota on perinteisesti käytetty hätäravintona ruisjauhon jatkeena. Pettu sisältää runsaasti kuitua, rautaa, mangaania ja sinkkiä sekä flavonoideja. "Pane leipään puolet petäjäistä" sanoi Saarijärven Paavo vaimolleen Runebergin runossa. Puolet on nykypäivänä liikaa ja liikaa oli varmasti myös Saarijärven Paavon aikaan. Pettu on hyvin hidasta valmistaa ja siten myös sen hinta saattaa nousta melkoisen korkeaksi. Pettujauhoa voi käyttää antamaan perinteisen säväyksen esim. sämpylöihin tai perinteiseen ruisleipään. Tai ripotella koristeeksi annokseen tai vaikka sämpylän päälle. Koeleivonnassa petun maku erottui mietona sämpylässä, kun pettua oli mukana jauhoseoksessa 5-10%. 

Pettua voidaan kerätä pystyssä olevasta puusta tai kaadetusta puusta. Muistutus vielä, että petun irroitukseen tarvitaan maanomistajan lupa. Paras aika pettuvuotien irroitukseen on kasvukauden alussa kesäkuussa. Pettuliina irroitetaan tuoreesta puusta. Ensin puun pintakerros irroitetaan huolellisesti pois esim. puukolla vuolemalla. Pinnasta poistetaan kuvassa näkyvä oranssi kuorikerros ja pinnan alla oleva ohut vihreä kerros. Näiden kerrosten alla on valkoinen jälsikerros, josta tehdään pettua. Jälsikerros irroitetaan puusta kiilamaisella työvälineellä. Tarkoitus olisi saada vuota irti mahdollisimman yhtenäisenä. Koska se on vaikeampaa :) 

Männyn pinnasta irroitetaan päällimmäinen kerros pois. 

Tämä on aika hidasta hommaa. Kova nälkä täytyy olla, jos petusta täytyy leipää tehdä.

Jälsikerros irtoaa kauniina vaaleana vuotana. 

Työskennellessä kannattaa muistaa, että kyseessä on elintarvikkeeksi tuleva raaka-aine. Älä päästä pettu-vuotia likaantumaan. 

 

Pettuliinat kuivumassa

Pettuliinojen annetaan kuivua. Kuivumisen jälkeen pettu paahdetaan kevyesti uunissa. Paahtamisen aikana pettu saa ruskean värin ja paahtamisen aikana haihtuu pois terävin pihkan maku.

Pettuvuodat paahdetaan kevyesti uunissa, jolloin pihkan maku vähenee.  

Paahdon jälkeen pettu jauhetaan jauhoksi ja käytetään halutulla tavalla leivonnassa. Kuten jo alussa mainittiin, sopivan petun säväyksen saa aikaan annoksen pinnalle ripotetulla pettujauholla tai lisäämällä taikinaan 5-10% pettujauhoa. Pettujauhoa voi käyttää myös kuitulisänä viilin tai jugurtin pinnalla.

Valmista pettujauhoa

Lue lisää:

http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/erikoisluonnontuotteet/pettu/