tiistai 19. toukokuuta 2015

Päivän pannu - villiyrttejä ja kvinoaa


Päivän villiyrttejä kipossa

Pihalta keräsin litran satsin sekalaisia villiyrttejä - vuohenputkea, nokkosta, voikukkaa ja siankärsämöä. Huuhtelun jälkeen villiyrtit ovat valmiita päivän pannuun. Yleensä huuhtelen nämä pannulle menevät ryydit, koska aina niissä on mukana vaihteleva määrä roskaa, multaa ja ötököitä.  

Villiyrttejä ja kvinoaa
Villiyrttejä ja kvinoaa

1 l kauden villiyrttejä
1 rkl öljyä
2 dl vettä
1 dl kvinoaa
ripaus suolaa
pippurisekoitusta myllystä

Kerää kauden villiyrttejä 1 litra. Huuhtele lävikössä juoksevan veden alla. Anna valua hetken. Pilko yrttejä hieman pienemmiksi saksilla. Lisää öljy ja yrttisilppu pannulle. Paista noin 5 minuuttia. mausta pippurisekoituksella ja suolalla. Käteviä ovat pippurimyllyt, jossa sekoitus suolaa ja erilaisia pippureita.

Valmista kvinoa valmiiksi ohjeen mukaan. Ensin huuhtele hyvin siivilässä kuuman veden alla. Keitä vesi, mausta suolalla ja lisää kvinoa kiehuvaan veteen. Keitä 15 min. Lisää keitetty kvinoa kypsennettyjen yrttien sekaan tai päinvastoin.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Maitohorsma, pientareiden monikäyttöinen väriläiskä


Maitohorsma kasvaa yleisenä avoimilla paikoilla ja teiden varsilla koko maassa. 
Maitohorsma (Epilobium angustifolium) on 50-100cm korkea monivuotinen ruoho, joka kasvaa avoimilla paikoilla ja teiden varsilla koko maassa. Maitohorsmasta ravinnoksi voit käyttää nuoret versot, lehdet ja kukat. Nuoria maitohorsman versoja voi kerätä heti niiden putkahdettua toukokuussa. Lehtien paras keräysaika on kesä-heinäkuussa ennen kukintaa. 

Nuoria maitohorsman versoja voi käyttää parsan tapaan keväisenä villikasviksena. Kevyt kiehautus tai paisto pannulla öljyssä, mausteeksi suolaa, pippuria ja loraus sitruunamehua ja ei kun ääntä kohti. 
Maitohorsman nuoria versoja
Maitohorsman lehtiä voi käyttää myös villivihanneksena kevyesti kypsennettynä. Kukat ja nuoret lehdet voi käyttää tuoreena salaatissa. Perinteisesti maitohorsman lehdistä on tehty teetä - hyvän aromin saat horsmateehen hiostamalla. Myös kukkia voit kuivata teeksi. Maitohorsman lehdet kerätään kesä-heinäkuun vaihteessa ennen kukintaa. Lehtiä on nopea kerätä riipimällä lehdet varresta ylhäältä alaspäin. Muista kerätessä varmistua, että paikka on puhdas - tien vieressä kasvit ovat pölyisiä. Arvioi myös kasvien kunto silmämääräisesti, että kasvit ovat terveitä eikä niissä ole tuhoeläimiä. Kukinnan aikaan ota huomioon, että maitohorsma on tärkeä mesikasvi mehiläisille ja pörriäisiä saattaa olla meden keruulla kanssasi samoilla apajilla.

Maitohorsman näköislajeja ovat sarjakeltano (Hieracium umrellatum) (lehdet harvahampaiset, kukat keltaiset), terttualpi (Lysimachia thyrsiflora) ja ranta-alpi (Lysimachia vulgaris). Nämä kaikki ovat keltakukkaisia, mutta lehtien muoto muistuttaa maitohorsmaa. 

Hiostamalla maitohorsman lehtiin saadaan uusia aromiaineita ja samalla kitkerät parkkiaineet hajoavat. Hiostamalla voit tehdä hienoaromisia teeaineksia myös muista villiyrteistä - vadelman lehdistä, ahomansikan lehdistä ja lillukan lehdistä.

Teeainesten hiostaminen
  1. Anna kerättyjen lehtien nahistua muutama tunti keräämisen jälkeen huoneenlämmössä. 
  2. Murskaa lehtiä kaulimella tai käsien välissä niin, että lehdistä irtoava soluneste kostuttaa lehtimassan ja vapautuneet entsyymit alakavat toimia. Sullo lehdet lasipurkkiin (ei liian tiukkaan). Sulje purkki löysästi. 
  3. Säilytä purkki lämpimässä paikassa (40-50°C), esim. ikkunalauta, kuivuri tai uuni, patteri, sauna valolta suojattuna. Jatka hiostusta, kunnes lehdet ovat muuttuneet ruskehtaviksi ja aromikkaiksi. 
  4. Levitä hiostetut lehdet purkista kuivumaan esim. kuivuriin. 
  5. Säilytä kuivatut teeainekset lasi- tai peltipurkissa kuivassa paikassa.
  6. Hauduta yrttijuomaksi 1tl / 2 dl keitettyä vettä 10 min. Mausta hunajalla.     
Maitohorsman lehdissä (/100g) on C-vitamiinia 88 mg, karoteenia 22 RE, valkuaista 6,5 %, hiilihydraattia 2,9 %, kuitua 1,4 % ja kivennäisaineista kalsiumia, fosforia, natriumia, kaliumia, magnesiumia, kiparia, sinkkiä, rautaa, mangaania ja molybeenia, gallotanniineja, triterpeenihappoja, limaa, haihtuvia öljyjä ja flavonoideja. Maitohorsman versoissa (/100 g) on energiaa 17 kcal, valkuaista 0,2 %, rasvaa 0,3 %, hiilihydraattia 4 %, kuitua 0,9%, A-vitamiinia 4 RE ja kivennäisaineista  kalsiumia, fosforia, natriumia, magneesiumia, kuparia, sinkkiä, rautaa ja mangaania. Maitohorsman kukissa on n-nonakisaania, seryylialkoholia, kanerolia, sitosteroliglykosideja ja beeta-sitosterolia. 

Hiirenkorvaviina koivunsilmuista

Koivu on hiirenkorvalla!
Kevät se vaan etenee ja koivuun puhkeavat vienon vihreät hiirenkorvat. On juuri oikea hetki valmistaa keväistä hiirenkorvaviinaa! Juuri avautuvat koivunsilmut ovat tahmeita ja maultaan lempeän makeita.

Hennonvihreitä hiirenkorvia 
Hiirenkorvaviina

kourallinen hiirenkorvia
vajaa pullo viinaa

Viinaksi käy mikä tahansa kirkas maustamaton viina, esim. vodka. Vajuuta pulloa sen verran, että koivunsilmut mahtuvat pulloon. Voit vaikka naukkailla silmuja keräillessäsi :) Kerää kourallinen juuri puhkeamaisillaan olevia koivun silmuja ja tipauta ne pulloon. Voit halutessasi tehdä silmujen asennuksen pulloon vasta kotona. Anna juoman tekeytyä 1-2 viikkoa. Siivilöi silmut pois ja kaada hiirenkorvaviina takaisin pulloon. Voit lisätä juomaan hieman (lusikallisen) sokeria tai hunajaa makua pyöristämään.

Muista, että koivun silmujen keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan! Jos et talvella jaksa odottaa kevättä, voit ottaa sisälle maljakkoon koivunoksia ja kokea kevään ihme omalla ruokapöydällä! Aukeavista silmuista voi tehdä hiirenkorvaviina jo etukäteen.

perjantai 15. toukokuuta 2015

Pihlajansilmuissa on hieno karvasmantelin aromi

Pihlaja (Sorbus aucuparia) on yleinen koko maassa kasvava puu. Oikea hetki pihlajan silmujen keräämiseen on toukokuussa juuri kun silmut pullistuvat. Jos haluaa kokea silmujen hienon amarettomaisen aromin, on silmut poimittava ennen niiden aukeamista, kun silmut ovat väriltään vaaleita. Voi maistaa silmuja ja varmistua, että hetki on oikea. Tarkkaa aikataulua pihlajan silmujen turpoamiselle ei voi antaa, mutta Mikkelin korkeudella oikea hetki on juuri nyt (15.5.) ja kestää arvioilta viikon (viikko 20-21). Etelä-Suomessa tämä hetki on jo ohitettu ja pohjoisessa saa vielä hetken odottaa. Jos pihlajansilujen aika on jo ohi, voit kerätä  pihlajanlehtiä alkukesästä ennen kukintaa puhtaita, nuoria, terveitä ja vahingoittumattomia lehtiä.

Muista, että pihlajan silmujen ja lehtien keräämiseen tarvitset maanomistajan luvan. Pihlaja on koko maassa yleinen, ja hyviä keruupaikkoja löytyy hoidetusta taimikosta. Pois raivattu pihlaja kasvaa pensaaksi nopeasti uudelleen ja näiden puskien rankaisusta ei ole haittaa muulle metsän kasvulle. Pellon reunoille marjovia puita pyritään jättämään maisemanhoidollisista syistä ja noin muutenkin pellon reunalla kasvavat yrtit kannattaa jättää poimimatta (ei kuulu jokamiehenoikeuksiin). Jos haluat varmistaa pihlajan elinvoimaisuuden säilymisen, älä siis kerää kaikkia silmuja pois puusta. Kaikessa keräilyssä kannattaa kunnioittaa kerättävää kasvia, eikä hävittää keräämällä koko kasvustoa pois.

Pihlajansilmuja

Pihlajansilmuja voit käyttää tuoreena salaatin joukossa, makeassa smootiessa, aromaattisena yrttiteenä tai yrttisilppuna esim. vaniljajäätelön koristeena. Pihjajansilmujen ihanan aromia voit säilöä siirappiin, snapsiin tai likööriin.

Pilkottaessa pihlajansilmuista nousee upea karvasmantelin aromi. 

Pihlajansilmusiirappi

1 osa silputtuja pihlajansilmuja
1 osa ruskeaa sokeria
2 osaa vettä

Silppua pihlajansilmut ja lisää kattilaan. Lisää kattilaan vesi ja keitä 15 min. Siivilöi yrttisilppu pois. Kaada liemi takaisin kattilaan. Lisää sokeri. Sekoita, kunnes sokeri on sulanut nesteeseen. Keitä siirappia kokoon, kunnes se on sopivaa. Muista, että siirappi kiinteytyy vielä jäähtyessään. Jos siirapista tulee liian kiinteää, alkaa sokeri kiteytymään säilytyksen aikana.

Pihlajansilmusnapsi

1 osa silputtuja pihlajansilmuja
2 osaa viinaa (kirkasta viinaa, esim. 40% vodkaa)

Silppua pihlajansilmut pienemmiksi esim. saksilla tai yleiskoneella. Kaada pihlajansilmusilppu hillopurkkiin. Kaada viina yrttisilpun päälle. Viinaa on sen verran enemmän, että neste on yrttisilpun yläpuolella. Sulje kansi. Anna snapsin tekeytyä huoneenlämmössä valolta suojattuna viikon ajan. Siivilöidään ja pullotetaan.

Pihlajansilmusnapsista voi valmistaa pihlajansilmulikööriä lisäämällä snapsiin haluttu määrä sokeria, 100-300g, yleensä 200-250g/litra. Liuota sokeri pieneen määrään nestettä ja lisää snapsin joukkoon. Voit lisätä sokerin myös suoraan snapsin, mutta silloin sekoita likööriä sokerin liuottamiseksi. Säilyvyyden varmistamiseksi valmiin liköörin alkoholipitoisuuden tulisi olla yli 25%.

Jos pihlajansilmut ovat jo auenneet, voit tehdä pihlajanlehdistä virkistävää juomaa viinihapolla uuttamalla seuraavan ohjeen mukaan. Huom! Kerää pihlajanlehtiä maanomistajan luvalla alkukesästä ennen kukintaa. Kerää vain puhtaita, nuoria, terveitä ja vahingoittumattomia lehtiä.

Pihlajanlehtijuoma

2 litraa pihlajanlehtiä
2 tl viinihappoa
2 litraa kiehuvan kuumaa vettä
1 dl sokeria liuotettuna kuumaan veteen

Laita pihlajanlehdet valmistusastiaan, esim. kattilaan. Keitä vesi. Liuota viinihappo pieneen määrään kuumaa vettä ja lisää kuuman veden joukkoon. Kaada kiehuvan kuuma vesi, pihlajanlehtien päälle. Anna juoman tekeytyä huoneenlämmössä yön yli. Seuraavana päivänä siivilöi lehdet pois. Liuota sokeri kuumaan veteen ja lisää juomaan. Sekoita. Viilennä. Laimenna pihlajanlehtijuomaa 1:1 (tai oman makusi mukaan) vedellä tai kivennäisvedellä. 

perjantai 8. toukokuuta 2015

Päivän villivihannespannu

Juuri nyt pannulle menee pihalta äsken nyppimäni villivihannessekoitus. Maitohorsmaa, vuohenputkea, nokkosta, voikukkaa, poimulehteä, siankärsämöä sekä mausteeksi nurmitädykettä. Huuhtelun jälkeen pannulle, kevyt paisto öljyssä, suolaa ja pippurisekoitusta. Siitä on päivän villivihannespannu tehty :) Nämä kaikki voisi nauttia myös villisalaattina. Teet vaan raikkaan salaatinkastikkeen öljystä, viinietikasta, suolasta ja pippurista, sekoitat ja heität salaatin päälle. Maitohorsmat mielelläni kypsentäisin, ne ovat sen verran paksumpia rakenteeltaan...  

Päivän villivihannekset kipossa - tunnistatko kaikki villiyrtit?

Tunnistatko nämä kaikki kasvit? Tässä villivihannekset lautasella helpommin tunnistettavina.

Päivän villivihannekset lautasella poseeraamassa tunnistusta varten. Löytyykö nyt tuttuja kasveja?

Tässä päivän villivihannekset lautasella helpommin tunnistettavina. Saanko esitellä - ylärivissä vasemmalta siankärsämö, maitohorsma, voikukka, vuohenputki, ja alarivissä poimulehti, nurmitädyke ja nokkonen.

Päivän villivihannespannu


Kerää kauden villivihanneksia 1 l. Huuhtele mullat pois ja valuta enimmät vedet pois. Voit pilkkoa villivihanneksia pienemmiksi vaikka saksilla. Voit jättää kasvit halutessasi kokonaisiksi, se helpottaa kasvien bongausta lautaselta. Kuumenna pannu, lisää 1 rkl oliiviöljyä (tai jotain muuta öljyä, tai voita). Paista villivihannekset kevyesti, noin 5 minuuttia. Mausta oman maun mukaan esim. suolalla ja pippurisekoituksella. Sitruunamehu antaa myös hyvän säväyksen villivihannespannulle.   

torstai 7. toukokuuta 2015

Voikukka - jokapihan supersalaatti

Voikukka on jokapihan supersalaatti!

Voikukka (Taraxacum spp.) on koko maassa kasvava elinvoimainen ja erinomainen salaattikasvi. Voikukka on monivuotinen kasvi, joka kasvaa yleisenä koko maassa. Rikkakasvina voikukka on vaikea hävittää syvälle yltävän juurensa ja runsaan siemenellisen leviämisen vuoksi. Nyt voit yrittää hävittää voikukan pihaltasi syömallä! Voit käyttää ravinnoksi koko kasvin - voikukan lehdet, nuput ja kukat voit käyttää salaattiin, juuren ja kukkavarren keitettynä.

Voikukan kerääminen


Voikukan versoja voit kerätä puhtaalta paikalta koko kasvukauden ajan. Keväällä lehdet ovat miedomman makuisia. Voikukan voi myös peittää astialla ja odottaa, että väri ja maku miedontuu. Voikukan lehtien maun karvaisuudessa on suuria eroja eri lajien välillä. Yleisenä ohjeena voi pitää, että mitä vähemmän sahalaitaisuutta lehdessä on, sitä miedommalta se maistuu. Voit kerätä voikukan lehtiä niin, että keräät vain lehtiosan ja lehden ruoti jää kiinni kasviin. Muista, että voikukan lehdet ja varret erittävät kädet - ja vaatteet - kellertäväksi värjäävää maitiaisnestettä. Voikukan kukissa on runsaasti keltaista siitepölyä, joka voi aiheuttaa allergisen reaktion.

Voikukan nuppuja voi nauttia ruusukaalin tapaan keitettynä voisulan kanssa. Nuppujen karvasta makua voi vähentää poistamalla tarkkaan kukkapohjuksen ja verholehdet, ne irtoavat suhteellisen helposti mansikankannan tapaan. Voikukannupuista voi valmistaa kapriksen tyylisiä etikkanuppuja kiehauttamalla nuput kevyesti ja säilömällä ne valmiiseen pikkelsiliemeen (sis. etikkaa, sokeria, suolaa ja mausteita).

Voikukan lehtiä voit käyttää salaattina, esim. muiden salaattiaineksien mukana. Voikukan lehtiä voi myös käyttää kasvislisäkkeenä: kiehauta kevyesti tai paista kevyesti öljyssä, mausta suolalla ja pippurilla ja tujauksella sitruunamehua.

Voikukan terälehtiä voi käyttää salaatin koristeena, sämpylätaikinaan tai siman valmistukseen. Voikukan terälehdet kannattaa käyttää tuoreena mietona, makeana ja keltaisena elementtinä esim. salaatissa. Voikukan terälehdistä tulee kuvatessa juuri niitä höytyjä, joilla siemenet liitelevät ilmojen halki. Eli terälehtien kuivaaminen on haasteellinen homma :)

Voikukan juuria voi kerätä ja käyttää hyvin puhdistettuina ja keitettynä. Pula-aikaan kuivattuja voikukan juuria käytettiin kahvinkorvikkeena. Ei ollenkaan huonompi vaihtoehto! Nykyisin voikukkaa käytetään usein detox-kuureissa, esim. teesekoituksessa nestettä ja kuona-aineita poistavien ominaisuuksiensa vuoksi. Muista, että juurien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan tarvitset siihen maanomistajan luvan! Voikukan juuret kerätään varhain keväällä ennen kukintaa tai myöhään syksyllä.
Voikukka kasvaa yleisenä ja elinvoimaisena koko maassa.  

Voikukan huikea ravintoarvo

Voikukka on ravintoarvoltaan huikean hyvä superyrtti, joka päihittää kaupan salaatit joka suhteessa. Voikukan tuoreet lehdet (100g) sisältävät ravintoaineita seuraavasti: energiaa 45 kcal, proteiinia 2,7 g, hiilihydraatteja 8,6 g, A-vitamiinia (14 000 Ky), B-vitamiineja, C-vitamiinia 35 mg, D-, E- ja P-vitamiinia sekä kivennäisaineista kaliumia 440 mg, kalsiumia 158 mg, magnesiumia 36 mg, fosforia 70 mg, rautaa 3,2 mg, sinkkiä 1,2 mg. Voikukan juuressa on inuliinia, eniten syksyllä (40%).

Voikukkaa voit säilöä
  • kuivaamalla lehtiä
  • pikkelöimällä kukkanuppuja
  • ryöppäämällä lehdet kevyesti, jäähdyttämällä ja pakastamalla
  • juuret kuivaus pätkittynä 
Voikukan untuvaiset siemenet alkavat olla valmiina lentoon!
Resepti: voikukannuppupikkelisi ja voikukkakaprikset
Resepti: voikukkasima